• Osaamismerkkejä haetaan silloin kun itsellä jo on käytäntöön sovellettua taidon käyttöä. Jos osaamista ei vielä ole on henkilön keskusteltava asiasta esimiehensä kanssa ja hakeuduttava esim. koulutukseen, joiden yhteydessä ja jälkeen myös tehdään osaamismerkkihakemuksia.
  • Osaamismerkit jakautuvat kolmelle taitotasolle jolla kullakin on yksi esimieskeskustelumerkki.
  • Esimieskeskustelumerkki haetaan kun kaikki kyseisen tason muut merkit on saavutettu.
  • Osaamismerkit puoltaa kollegiaalinen opettajista koostuva puoltajaryhmä jotka kaikki ovat jo saavuttaneet taitotason 3. Puoltamista tehdään muun työn ja toiminnan ohessa.
  • Esimieskeskustelussa tai sitä ennen hakija on jakanut omat merkit hakemuksineen osaamispassin kautta omalle esimiehelle tarkasteltavaksi. Ks. ohjeet wikissä.
  • Esimies puoltaa keskustelussa (jonka toteuttamismuodot ovat vapaat) hakijan osaamisen tunnistamista Digi.hel.fi taitotasolle ja yhdessä sovitaan tulevan jakson osaamisen kehittämisen tavoite.
  • Hakija kirjaa yhteisesti esimiehen kanssa sovitun tavoitteen, keskustelun ajankohdan ja esimiehen nimen ja s-postiosoitteen esimieskeskustelumerkin hakemukseen. Esimiehen puolto on osaamisen virallinen tunnustaminen Digi.hel.fi taitotasolle. Hakija ei voi merkitä esimiehen puoltoa esimieskeskusteluhakemukseen ilman että on jakanut osaamismerkkinsä hakemuksineen omalle esimiehelle ja käynyt esimieskeskustelun siitä sovitulla tavalla. Esimiehen velvollisuus on käydä keskustelu ja myös tarkastaa, tunnistaa ja tunnustaa hakijan osaaminen Digi.hel.fi taitotasolle.
  • Esimieskeskustelun voi käydä myös silloin kun on hakenut kaikkia itselleen mahdollisia tason osaamismerkkejä mutta joidenkin merkkien hakeminen edellyttää tukitoimia tai koulutusta. Tällöin sovitaan esimiehen kanssa miten tukea tai koulutusta saadaan.
  • Taitotason tasomerkki tulee automaattisesti kun kaikki tason osaamismerkit on saavutettu.

Esimieskeskustelumerkki ja taitotasomerkki - tunnistamisesta tunnustamiseen

Osaamismerkin hakija on osaamismerkkihakemuksessaan kuvannut eli tunnistanut omaa tapaa soveltaa Digi.hel.fi viitekehikossa kuvattua taitoa käytännössä. Esimieskeskustelussa tuo soveltava taidon käyttö (näyttö) tulee tunnustetuksi organisaation puolesta.
Esimies (esim. rehtori) tunnustaa osaamisen (myöntää) eli puoltaa osaamismerkkihakemuksessa kuvattua taidon soveltamista osaamisen kehittämiskeskustelun pohjalta. Esimiehelle esimieskeskustelu on se väline jolla henkilöstö tekee omaa jo olemassa olevaa osaamista näkyväksi organisaatiolle. Osaamismerkin puoltaminen ei edellytä esimieheltä merkkijärjestelmään kirjautumista sillä hakija kirjaa esimieskeskustelumerkin hakemukseen esimiehen, keskustelun ajankohdan sekä esimiehen antaman puollon osaamismerkkisuorituksille.

Esimieskeskustelumerkin hakeminen edellyttää periaatteessa esimieskeskustelumerkin hakijalta taitotason kaikkien osaamismerkkien suoritusta ennen keskustelua mutta toisaalta keskustelu voidaan käydä silloin kun esimiesohjausta tarvitaan esim. koulutustarpeiden tai muiden osaamisen kehittämisen tukitoimien määrittelemiseksi. Ensimmäisen tason esimieskeskustelumerkin jälkeen hakijalla tulisi olla esimiehen kanssa sovittu alustava ja tavoitteellinen etenemissuunnitelma osaamismerkkien hakemiseen ja/tai tarvittavien koulutustarpeiden yms. toteutukseen.

Esimieskeskustelu voidaan käydä myös yhteisöllisesti, ryhmänä tai osana jotakin muuta keskustelua (esim. opettajien kokouksessa jne.). Myös tasojen (1-3) esimieskeskusteluja voidaan yhdistää. Oleellista on huomioida esimieskeskustelun tarkoitus esimiehen osallistamisesta osaamisen näkyväksi tekemiseen (tunnustaminen) sekä osaamisen yhteisölliseen ja itsenäiseen kehittämiseen.

Esimieskeskustelussa henkilö esittelee osaamismerkkien kautta omaa käytännön osaamista ja samalla myös osaamisen kehittämistarpeita. Kehittämistarve voi olla koulutustarve tai esim. suunnitelma miten omaehtoisesti osaamista kehitetään ja miten esim. jatkossa henkilö aikoo kuvata omaa osaamista osaamismerkkien hakemisen kautta (esim. aikataulu ja tavoite uusien merkkihakemusten tekemiselle).

Saavutettujen osaamismerkkien jakaminen esim. esimiehelle

Yksi helppo tapa jakaa omia osaamismerkkejä on Open Badge Passportin eli oman osaamispassin kautta. Jokaisen merkin julkisuutta ja linkkiä voi kontrolloida haluamallaan tavalla. Omasta osaamispassista löytyvät niin upotuskoodi kuin linkki jokaiseen vastaanottamaasi osaamismerkkiin. Linkin voi välittää kenelle tahansa vaikka sähköpostin kautta ja upotuskoodilla vaikka blogin tai kotisivun kautta. Useampia merkkejä voi jakaa kerralla useallakin tavalla. Voit kerätä yksittäisten merkkien linkkejä listaksi tai tekemällä osaamispassissa haluamillesi merkeille omia sivuja ja ryhmiä joita voi sitten julkaista linkkien tai upotuskoodien avulla. Open Badge Passport Galleriassa voi tehdä hakuja merkkien saajiin, julkaisijoihin tai myöntäjiin tai vaikka asiasanahakuja.

Jos ja kun esimiehellä on oma osaamispassi hän voi myös etsiä Open Badge Passportin Galleriassa oman yksikön henkilöiden julkaisemia osaamismerkkejä. Toimipisteiden ja yksiköiden osaamismerkkien kehitystä tilastoidaan ensisijaisesti organisaation oman OB Factory:n puolella, josta raportit saadaan CSV muodossa. Tilastointi edellyttää ajantasaista henkilöstön s-postiluetteloa.

Osaamismerkin vastaanottaminen (Open Badge Passport) ja jakaminen muille

Hyväksytty osaamismerkkihakemus pitää myös vastaanottaa. Linkki vastaanottamiseen tulee hyväksymisviestissä. Tämän jälkeen osaamismerkki pitää vastaanottaa vielä omassa osaamispassissa eli Open Badge Passportissa. Vain Passportin kautta osaamismerkkiä voi jakaa ja esitellä muille tai linkittää omaan profiiliin esim. o365, LinkedIn, facebook jne. Open badge merkkien vastaanottaminen on kaksivaiheinen. Ensin merkki otetaan vastaan sähköpostiin tulevan ilmoituksen kautta (teille on myönnetty Edu.hel.fi osaamismerkki...) jonka jälkeen merkki tulee vielä vastaanottaa osaamispassiin jotta niiden jakaminen olisi mahdollista. Ensimmäisen merkin vastaanottamisen yhteydessä viestissä on myös linkki open badge passportiin jonne saamispassi on syytä perustaa (luodaan profiili edu.hel.fi tai hel.fi päätteisellä s-postilla).


Osaamismerkit on tarkoitettu jo olemassa olevan osaamisen kuvaamiseksi

Osaamismerkit on tarkoitettu jo olemassa olevan ja käytännöissä toteutuvan osaamisen kuvaamiseksi. Jos tällaista osaamista tai osaamiseen liittyviä toiminnan ja tekemisen kuvauksia ja dokumentteja ei ole niin on syytä miettiä ja suunnitella miten ne saavutetaan ja hankitaan. Syksystä alkaen kasvatuksen ja koulutuks toimialan koulutuksissa huomioidaan osaamistavoitteet (Digi.hel.fi -taitotasotavoitteet) ja niiden mukaisten osaamismerkkien hakemuksissa vaaditut kuvaukset ja todisteet. Koulutuksissa tullaan myös varaamaan aikaa hakemusten ja dokumenttien työstölle. Myös koulutuskalenterien koulutuskuvauksissa ilmaistaan sisältöjen yhteys taitotasoihin.


Osaamismerkki


Osaamismerkki myönnetään jo olemassa olevasta ja käytännön toimintaan sovelletusta osaamisesta. Osaaminen kuvataan käytännön toiminnan (esimerkkien) kuvausten avulla sekä erilaisilla todisteilla ja kuvauksilla toiminnasta. Osaamismerkkihakemus sisältää pääsääntöisesti kirjallisia toiminnallisia kuvauksia taidon soveltamisesta käytäntöön ja todisteita tuosta toiminnasta palautteen ja reflektion muodossa osallistujilta. Osaamismerkit ja esimieskeskustelumerkit myönnetään hakemuksesta ja tasomerkki tulee automaattisesti näiden perusteella. Syventävän osaamisen taitotason tasomerkki edellyttää myös perusosaamisen taitotason tasomerkkiä ja kehittäjä- kouluttaja taitotason vastaavasti kahden edellisen taitotason tasomerkkejä. varsinaisten osaamismerkkien hakeminen voi tapahtua missä järjestyksessä tahansa.



Hakemusten myöntäminen (tarkastaminen)


Hakemuksen tarkastaa myöntäjäyhteisö joilla kaikilla (myös hallinnon asiantuntijoilla) on suoritettuna kaikki osaamismerkit (myöntäjämerkki). Aluksi hakemuksia tarkastavat vain hallinnon asiantuntijat mutta tavoitteena on että kullekin koulutusasteelle saadaan vastaava myöntäjäyhteisö. Myöntäjäyhteisössä kaikki näkevät kaikki hakemukset ja myönnettyjen hakemusten hakulomakkeet. Myöntäjäyhteisöä ja sen toimintaa valvoo järjestelmän pääkäyttäjä.



Myöntäjä


Myöntäjäksi hyväksytään hakemuksesta. Myöntäjäksi haluavat voivat olla yhteydessä osaamismerkkijärjestelmän pääkäyttäjään Jukka Oravaan. Hakeminen tehtävään edellyttää kaikkien osaamismerkkien suoritusta. Myöntäjänä työskentelyä valvotaan vertaisvalvonnalla ja tarpeen vaatiessa hakemusten uudelleen arvioinneilla. Palautetta tai ohjeita kaipaavia puutteellisia hakemuksia voivat myöntäjät ohjata hallinnon asiantuntijoiden käsiteltäväksi. Yksittäisen hakemuksen käsittelyajat ovat rutiinissa yhden ja kahden minuutin luokkaa. Pilotoinnin seurauksena osaamismerkit ovat keventyneet huomattavasti ja todisteiden taakka on myös pienentynyt joka näkyy myös käsittelyajoissa. Tavoitteena on saada jokaiselle yhteisölle oma(t) myöntäjä(t).